1900-luvun alussa ryijy nousi kansallisaarteen asemaan ja samaan aikaan otettiin ensiaskeleet taideryijyjen suuntaan. 1930-luvulla ryijyjen lyyrinen ilme ei enää tyydyttänyt taiteilijoita, vaan ryijy oli tuolloin muuttumassa jo osaksi kansainvälisesti arvostettua suomalaista designia. 1950-luvulla suomalainen ryijy eli kultakauttaan: Ryijysuunnittelijoita palkittiin arvostetuissa kansainvälisissä näyttelyissä. Milanon triennalessa vuonna 1951 palkittiin kaikki kuusi ryijyjä, jotka Suomen Käsityön Ystävät oli sinne lähettänyt.

Tunnetuimpia modernin ajan ryijysuunnittelijoita olivat mm. valooriryijyn mestarit Eva Brummer ja Uhra Simberg-Ehrström. Muita maineikkaita ryijysuunnittelijoita olivat mm. Ritva Puotila, Timo Sarpaneva sekä heitä edeltänyt Art deco -tyylin edustaja Impi Sotavalta.